PK 21.8.2026

Qviflaxin kyläyhdistys panostaa Qlubitaloon ja kajakkeihin

21.8.2026 / Tuuli Meriläinen

 Nauvon Qviflaxin kylässä kyläyhdistys panostaa nuoriin ja lähiympäristöön. 

Qviflaxin kylään johtava asfaltoitu tie mutkittelee veden äärelle kauniiden vanhojen tilojen ohi. Gunnar Wulffin kodissa kahvipannu on kuumana. Keittiön pöydälle hän on kattanut kantarellipiirakkaa, mustikkapiirakkaa ja pullaa vieraille, jotka kaikki ovat Qviflax Byalag – kyläyhdistys ry:n jäseniä. Pian kaikki istuvat pienessä olohuoneessa täydet kahvikupit ja lautaset edessään keskustelemassa kylän ajankohtaisista asioista sekä suomeksi että ruotsiksi. 

Kylässä on vajaat 20 vakituista asukasta ja yli 150 vapaa-ajan asuntoa. Vuosien varrella kylässä on tapahtunut paljon, ja kyläyhdistys on ollut monien hankkeiden veturina. Yhdistys rekisteröitiin virallisesti vuonna 2009, ja sen ensimmäinen puheenjohtaja oli Barbro Widing. Nykyinen puheenjohtaja on Riikka Sirén. 

– Ensimmäinen perustava kokous pidettiin kyläkiven luona kylätorilla, ja siihen osallistuivat samat henkilöt, jotka muodostivat ensimmäisen hallituksen, Barbro kertoo.

Gunnar kertoo, että kyläyhdistyksen ja jäsenmaksujen ansiosta erilaisten tapahtumien järjestäminen ja kylästä huolehtiminen on helpottunut. Laajalti tunnettu tapahtuma on juhannusjuhla, johon kuuluu juhannussalko ja tanssi rannalla. Tänä kesänä osallistujia oli yli 170. Juhannusta on juhlittu kylässä jo ainakin 1900-luvun alusta lähtien. Sen todistavat kyläläiset Frida Paavola ja Lydia Johansson 1958 tehdyssä tallenteessa.

– Kaikki tuovat kukkia mukanaan, ja sitten koristamme juhannussalon yhdessä. Paikalla on paljon nuoria, sanoo varapuheenjohtaja Tove Karlsson.

Heinäkuussa yhdistys on perinteisesti järjestänyt myös suositun laulujuhlan, jossa yhteislaulua on vuoroteltu ammattimaisempien esitysten kanssa. Tänä vuonna tapahtuma jäi kuitenkin väliin uuden suuren hankkeen vuoksi.

– Olemme järjestäneet jo 15 yhteislaulujuhlaa, sanoo sihteeri Erik Sumelius.

Muinaistulien yötä on kylässä vietetty yhdessä jo ennen kyläyhdistyksen perustamista. Gunnar muistaa, kuinka rannalla paloi kokko, musiikki soi ja ihmiset tanssivat laiturilla. 

Yhteisöllisyys jatkuu kesän jälkeenkin, tosin pienemmässä ja epämuodollisemmassa mittakaavassa. Lokakuussa Qviflaxin viiri lasketaan ja pääsiäisenä se nostetaan jälleen salkoon. Gunnar kertoo talvitapahtumista, joissa lahdella on kelkkailtu, suunnistettu ja grillattu makkaraa. Kyläläiset ovat viettäneet yhteisiä joulujuhlia suuremmissa kokoontumistiloissa, ja uuden vuoden vastaanottaminen jäällä on ollut tapana. Keväisin kyläyhdistys pitää vuosikokouksen, joka yleensä kerää runsaasti osallistujia.

Yhdistys panostaa erityisesti nuoriin. Nuorempien aktivoimiseksi on perustettu nuorisojaosto, jolla on kolme vetäjää. Nuorisojaosto on edustettuna hallituksessa ja hallinnoi tarvittaessa myös omia projektibudjettejaan.

– Qviflaxissa on melko paljon lapsia, erityisesti kesäisin. Nuorisojaoston tehtävänä on saada lisää nuoria mukaan toimintaan. Jaosto vastaa kajakkien ja SUP-lautojen vuokrauksesta, kertoo yksi vetäjistä, Ilona Sirén.

Rannassa sijaitsee uusi kajakkivarasto, jossa välineitä säilytetään. Kaikki kyläyhdistyksen jäsenet voivat varata ja lainata välineitä maksutta, kun taas muut voivat vuokrata niitä.

– Kävin ensimmäistä kertaa melomassa poikani kanssa, ja hänen mielestään olisi mukavaa saada mukaan lisää nuoria, jotta hänen ei aina tarvitsisi meloa isänsä kanssa, nauraa Kennet Nylund.

Vanhan sopimuksen mukaan kylän yhteinen uimaranta ja grillipaikka sijaitsevat Sandarnalla Bergholmin niemen ulkopuolella. Nuorisojaosto aikoo järjestää siellä talkoita esimerkiksi järviruo'on raivaamiseksi. Paikka on riittävän lähellä, jotta sinne pääsee kajakilla tai SUP-laudalla.

"– Kyläyhdistystä tarvitaan toteuttamaan asioita, jotka muuten jäisivät tekemättä. Kyläyhdistysten merkitys on kasvanut nyt, kun julkinen sektori ja kaupunki vähentävät monia toimintojaan . "

Yksi huolenaihe on kylälahden umpeenkasvu. Erik kertoo, että kasvillisuuden lisääntyminen ja sedimenttien kertyminen ovat tehneet purjeveneellä lahteen saapumisesta yhä vaikeampaa.

– Olemme yksi kolmesta Nauvon alueesta, jotka ovat saaneet EU-rahoitusta perustutkimuksiin. Puolentoista vuoden ajan Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys on mitannut säännöllisesti ojien ja pohjasedimenttien ravinnepitoisuuksia. Kyläyhdistys ei tietenkään voi toimia muiden omistamilla mailla, mutta yhdessä vesialueen osakkaiden kanssa toivomme, että voisimme kunnostaa lahtea, esimerkiksi ruovikkoa niittämällä.

Kyläyhdistys tekee myös tiivistä yhteistyötä tiekunnan kanssa. Jäteautoliikenteen vähentämiseksi yksittäisille kiinteistöille on Qviflaxintien alkuun perustettu yhteinen sekajätepiste. Yhteiset jäteastiat ovat kyläyhdistyksen jäsenetu.

– Niiden ansiosta meillä on luultavasti Nauvon edullisimmat jätemaksut, Erik sanoo.